Ja heti perään seuraavaa settiä ennen ja jälkeen -kuvia kodistamme. Vuorossa portaikot ja keskiekerroksen ns. välitila, josta portaat lähtevät sekä ylä- että alakertaan.
Sähköt tähän taloon on vedetty muistaakseni -90 luvulla ja ne ovat melkoinen taideteos. Kuten alla olevasta kuvasta voi huomata, oli sähkökaaos melkoinen ja sähkökaappejakin taisi olla ihan oikein kolmin kappalein. Siinä meni sähkömiehelle hetki sumpliessa ja lopulta jäljelle jäi vain yksi sähkökaapeista. Tähän kohtaan pitikin keksiä jotakin järkevää johtojen piilottamiseksi ja lopulta seinään rakennettiin uloke (tai miksi sitä nyt voisi kutsua?), jotta kaikki johdot saatiin pois näkyvistä ja kyllä lopputulos on huomattavasti siistimpi.
Yläkerran rapun seinän sormipaneelit halusimme säästää, koska ne tuovat taloon tietynlaista vanhaa tunnelmaa. Kummasti tuo vaaleansininen sävy paneeleissa ei miellyttänyt, joten sormipaneelit, portaat ja seinät maalattiin valkoisiksi ja sen lisäksi portaikkoihin asennettiin kaiteet lisäämään turvallisuutta. Varsinkin alimpaan kerrokseen vievät portaat ovat todella jyrkät ja jostakin on hyvä saada otettua kiinni.
Tässä kuvaa otettuna keittiöön päin. Valitettavasti tähän suuntaan minulla ei ole näyttää yhtään ennen-kuvaa.
Tiedän, että moni perinnerakentaja on kauhuissaan siitä, miten talomme on remontoitu ja miten vanhaa ei ole kunnioitettu tietyllä tavalla. Sanottakoon tähän lyhyesti, että koska talo ei ole tullut meille alkuperäiskuntoisena emmekä ole voineet vaikuttaa muiden taloa remontoineiden tekemisiin, on hyvin vaikeaa ja jopa typerää lähteä aloittamaan remonttia niin sanotusti ihan alusta, joten päätimme jatkaa siitä, mihin edellinen remontoija oli jäänyt. Ympärillä on sentään edelleen 80-vuotta vanhat hirret eikä kaikkea ole todellakaan rakennettu uusiksi. Ja tietysti olemme remonttia tehdessämme parhaamme mukaan ottaneet huomioon vanhaan taloon liittyviä rakennusteknillisiä asioita. Vanhan talon fiiliksen voi selkeästi edelleen aistia (mutta ei nenällä;)) ja toki talo on tällaisenaan juuri meidän näköisemme ja se lienee pääasia.
PUS O KRAM!