Viime aikoina vapaa-aika on pyörinyt vahvasti asunnonetsinnän ympärillä. Ensimmäisinä päivinä koin asuntohaun todella turhauttavaksi. Netti-ilmoitusten selaaminen, kontaktointi vuokranantajaan, ajan sopiminen, paikan päälle löytäminen ja lopulta kaikki päättyy pettymykseen: Ei se ollutkaan sellainen kuin kuvittelin! Tuhlasin vain aikaani! Ennen kaikkea turhauduin odottamiseen. Siihen, että oikea elämäni alkaisi jo.
Oikeastaan löysin kämpän metsästyksestä paljon samankaltaisuuksia deittailun ja työpaikan hakemisen kanssa. On kasa odotuksia ja toiveita, mutta kun todellisuus on jotain aivan muuta, iskee epätoivo: Mä en ikinä löydä mitään itselleni sopivaa!
Tein jopa samat virheet, mitä tulee tehtyä miesten ja työpaikkojen suhteen. Päästin mielikuvituksen elämään omaa elämäänsä. Jo ennen edes ensimmäistäkään visiittiä asuntoon, olin jo ehtinyt suunnittella, millaisia reittejä menen töihin, missä käyn harrastuksissa, missä kaupassa teen ruokaostokset... Olen jo nähnyt elämäni täysin siinä asunnossa, ja kun sitten tajuaa, ettei se ollutkaan se oikea minulle, joutuu aloittamaan kaiken alusta. Vaikeinta ei niinkään ole luopua itse kohteesta vaan siitä elämästä ja niistä kuvitelmista, jotka olet sen ympärille luonut. 
Tajusin, että stressasin liikaa. Vaikka koti onkin minulle yksi tärkeimpiä yleiseen hyvinvointiin ja mielialaan vaikuttavista tekijöistä, niin silti loin aivan liian suuria paineita kämpän suhteen. Ajattelin, että uuden oikean kodin löytäminen ratkaisisi kaikki ongelmani ja elämäni olisi täydellistä. Nyt olen päättänyt ottaa rennommin. Parhaimmat asiat ilmestyy elämään muutenkin yleensä silloin, kun ei yritä liikaa.
Stressailun ja turhautumisen sijaan yritänkin nyt nauttia asunnonetsimisprosessista. Mikäpä siinä, kun saa kuljeskella syksyn värittämillä kaduilla sen sijaan, että menee töistä suoraan kotiin. Ilmakin on edelleen lämmintä täällä. Ajattelen tätä nyt harrastuksena. En suunnittele, enkä haaveile mistään, ennen kuin asunto on varmasti minun. Toivon, että tässä asiassa pätee sama kuin miesten ja työpaikkojen kohdalla: epätoivon näyttäminen karkoittaa kaikki hyvät pois.