Eiliset punajuuret pääsivät tänään hetken mielijohteesta carpaccioon. Mielijohde johtaa juurensa tämänpäiväiseen heikkoon hetkeen juustohyllyn vieressä. Mozzarellaa sivusilmällä kytätessäni mieleeni juolahti tämä kuva, eli Kwestia Smaku:n punajuuri caprese.
Päädyin itse yhdistämään lautaselle mozzarellaa, punajuurta, hasselpähkinöitä ja tuoretta minttua. Päälle pirskotellaan punaviinietikkaa (tai balsamicoa), oliiviöljyä ja sormisuolaa. Klassinen carpaccio sisältää raakaa lihaa ja kasvisversiokin tehdään yleensä raa'asta, ohuen ohueksi siivutetusta kasviksesta. Punajuuria ei tosin suositella syötäväksi raakana, sillä ne saattavat aiheuttaa pahoinvointia tai vatsaväänteitä. Jokainen voi tietysti oman vatsansa kustannuksella kokeilla, kestääkö maha punajuuren vai ei.
Keitä punajuuret kypsäksi kiehuvassa vedessä, kypsymisaika riippuu punajuurien koosta: kokeile veitsenkärjellä kypsyyttä. Jäähdytä ja kuori punajuuret, siivuta ohuen ohueksi viipaleiksi. Levitä punajuuret lautaselle ja revi päälle huoneenlämpöistä mozzarella di bufalaa. Ripottele päälle kevyesti murskattuja hasselpähkinöitä (tai esimerkiksi saksanpähkinöitä), suolaa, punaviini/balsamiviinietikkaa, oliiviöljyä ja tuoretta minttua (tai esimerkiksi basilikaa, oreganoa tai timjamia). Nauti rapsakan leivän kanssa.
Carpaccio sopii hyvin alkupalaksi. Lasken yleensä yhden keskikokoisen punajuuren ja 1/2 mozzarellapallon per naama. Annoksen voi tehdä hyvin yhdelle, isolle laakealle lautaselle, josta jokainen voi napata satsin omalle lautaselleen.
*
Making beetroot carpaccio inspired by this beautiful picture from Kwestia Smaku. I use boiled beets sliced thinly, topped with torn mozzarella di bufala, chopped hazelnuts and fresh mint. Splashes of red wine vinegar, olive oil and sea salt go on top. And some crusty bread to eat.