Viikko sitten lauantaina talomme täyttyi äideistä ja lapsista. Oli ihanaa saada viimeinkin kylään ystäviä, joita ei ollut nähnyt koko kesänä. Jännää sinänsä, että asutaan kuitenkin maksimissaan kolmen kilsan säteellä toisistamme. Tässä taas hyvä esimerkki siitä, miten arki vaan vie mukanaan ja aika katoaa jonnekin. Joka kerta päätämme nähdä useammin ja kuinkas sitten käykään:D. Ehkä tällä kerralla onnistumme pysymään päätöksessämme..EHKÄ!
Tarjoilin vieraille bataattisosekeittoa sekä tuoreita sämpylöitä. Kahvin kanssa vieraat saivat omista omenoista leivottua omenapiirakkaa vaniljakastikkeen kera. Katoin pöydän osittain kertakäyttöastioilla ja hyvin simppelisti. Uskalsin jopa laittaa vähän värikkäämmät servietitkin normaalista tyylistäni poiketen:).
Nappailin muutamia kuvia pöytää kattaessani..
