Saan aina joinakin viikkoina käyttööni automme, kun mies koittaa työkaverinsa kanssa mahdollisimman paljon kyyditä vuoronperään toisiaan töihin. Silloin minulla onkin oikea riemuviikko. Saan mahdollisuuden mennä minne vain, bussien aikatauluja ja niiden mahdottomia reittejä, huomioimatta!
Ihan minne vain, milloin vain ja millä kelillä vain.
Tämä viikko oli myös sellainen. Kävimmekin Vipen kanssa kirpparilla, tuhlaamassa Ikeassa lahjakortti, kirjastossa, shoppailemassa välikausivaatteita, postissa ja käytiinhän me oikein Hesessäkin syömässä. Voi sitä riemua pienellä miehellä kun hampurilaisen sai käsiinsä. Toinen tykkäsi ihan mielettömästi ja nyt kun ollaan pari kertaa menty kyseisen Hesen ohi, onkin pieni sormi osoittanut ruokapaikkaan innoissaan.
'Niin, siellä käytiin syömässä hyvää hampurilaista', pitää äitin siihen sanoa.
Meillä oli myös tarkoitus käyttää autoa hyödyksi ystävien tapaamiseen mutta kaikki vierailumme kaatuivat tällä viikolla sairasteluihin, nuhaflunssa, tuo viheliäinen tartuntatauti! Pyörii siellä ja pyörii täällä.. Itseasiassa taisi juuri tarttua Vipeenkin..
Takana onkin siis aivan ihana Töistä vapaa- ja Autollinen- viikko. Tuplamahtavaa.
On ollut myös kiva nähdä miestä oikein kunnolla iltavuorostaan huolimatta kun meillä on ollut siitä harvinainen viikko ettei iltaisin ole ollut juuri mitään menoja. Oikeastaan juoksuja lukuunottamatta.. Olemme oikeasti saaneet olla yhdessä. Samaan aikaan samassa talossa! Ollaan tehty koko viikko yhtä valokuvausprojektia yömyöhille, mutta senkin olemme tehneet yhdessä, siis oikein kunnon laatuaikaa parisuhteelle. Heh heh.
Olen käyttänyt myös Vipen päiväuniajat kyseiseen projektiin ja nyt meinaankin, projektin eilen illalla valmistuttua, laittaa koneen kiinni ja siirtyä juuri ostamani lehden pariin sohvalle.
Illalla lähdenkin sitten Kapun kanssa teatteriin jonka jälkeen treffataan vielä kavereita jossain päin kaupunkia. Sittenpä onkin pakko hyvä aloittaa työputki.
