Kuuden blogivuoden aikana olen kirjoittanut paljon asumisesta, työ- ja opiskelumahdollisuuksista ulkomailla.
Käytännönläheisiä kyselyitä saan usein myös sähköpostitse.
Hassua kyllä, neuvoni miljoonakaupunkiin muuttavalle tai siitä unelmoivalle ovat joskus eri kamaa kuin mitä blogiin on päätynyt. Pintapuolisesta blogifiilistelystä voikin saada helposti ruusuisen kuvan.
Ajattelinkin nyt vaihteeksi kaataa kumoon muutaman siloitellun kaupunkimyytin, joihin aina silloin tällöin törmää – New York esimerkkinä.
1. Asuminenkaupungissa, jossa Craigslist jyrää:
LCD Soundsystem oli oikeassa – New Yorkissa on huisia, jos joku muu maksaa vuokran.
Niinpä kimpassa elää moni kaupunkilainen, eikä ole tavatonta, että samassa luukussa asustaa vaikkapa nuori opiskelija ja nelikymppinen koripallojoukkueen Art Director. Syy on simppeli: pelkästä makuuhuoneesta voi joutua pulittamaan jopa 1500 dollaria.
Kimppakämppien etsintään käytetään Craigslist-sivustoa. Suosiosta jotain kertonee se, että saitille ilmestyy uusi asuntoilmoitus parin minuutin välein.
Se siitä Sohon yksiöasumisesta sitten!
2. Deittailu, eli kun yksi ei riitä:
New Yorkissa on eläväinen tapailukulttuuri.
Treffailtavaa riittää ja deiteillä voi halutessaan käydä vaikka joka päivä. Usean tyypin yhtäaikainen pyöritys on normaalia, ja kiirettäkään ei pidetä: samaa heeboa voi tapailla jopa vuoden ennen kuin suhde etenee seurusteluksi.
Tämä vaan passaa, sillä newyorkilaisilla on harvoin aikomustakaan sitoutua.
Älä usko rom comeja: New Yorkiin tullaan ensisijaisesti duuniin, ei rakastumaan.
3. Kreisi työelämä:
Omien kokemusteni lisäksi olen kuullut paljon tarinoita New Yorkissa työskentelystä.
On totta, että työpäivät ovat pitkiä (10-12 tuntia) sairasvakuutusta ei välttämättä ole ja viikonlopputöistä ei tienaa ekstraa.
Vuosilomaa on 14 päivää. Silloinkin on tärkeää esittää tekevänsä etätöitä, mikä onnistuu näppärästi vaikkapa työsähköpostien ajastamisella.
Tavoitettavissa täytyy olla ympäri vuorokauden, myös vapaa-ajalla.
Sitten se kurjin fakta: potkut voi saada aivan yllättäen sen kummemmitta perusteluitta. Kun lähtö koittaa, on työntekijällä aikaa vain tunti pari tavaroiden pakkailuun ja työtovereiden hyvästelyyn. Ulkomaalaiselle tämä tarkoittaa niin ikään työluvan umpeutumista, eli samaan syssyyn vaihtuvat myös maisemat.
Itselleni New Yorkissa työskentely opetti ennen kaikkea sen, että elämässä on paljon muutakin kuin työ.
4. Kaverisuhteet ja kätsyt post-it-lappuset:
New Yorkissa sosialisointi voi hämmentää, jos haussa on syvällisiä ihmissuhteita.
Newyorkilaisten sitoutumiskyky on ameeban luokkaa, ja Lost in Translation -viboja voi tulla monesta sosiaalisesta kanssakäymisestä, niin Amerikka-kliseistä kun se onkin.
"We should catch up over drinks soon, maybe Friday!" ei tarkoita, että sinut on kutsuttu kylään ensi perjantaiksi, vaan että tyypistä oli ihan jees törmätä lähikaupan jogurttihyllyllä.
Positiivisia poikkeuksiakin toki on, mutta lähtökohtaisesti löpinän ja minglauksen määrä on hirvittävä, ja näennäisen kohteliaisuuden kääntöpuoli passiivisaggressiivisuus.
Eräässä kimppakämpässäni käytännön asioista keskusteltiin esimerkiksi vain post-it-lappujen avulla.
5. Sääolot, ja pari muuta faktaa:
Hitot Suomen helteistä, New Yorkissa on kuuma!
Kaikki on toki mainiosti, jos kotona ja työpaikalla pauhaa jokajenkin ilmastointijärjestelmä, eli A/C. Joskus niinkin tehokkaasti, että toimistoon saa pukea kesämekon lisäksi toppatakin – vaikka välkyimmät toki turvautuvat tuolloin pöydän alle piilotettavaan lämmityslaitteeseen. Kauan eläköön energianhukka!
Maininnan ansaitsee niin ikään New Yorkin isoin asukaskunta, eli kaupungin 17 miljoonaa rottaa. Jyrsijöiden olemassaolon ymmärtää viimeistään, kun niiden kanssa on kerran jakanut kotinsa, keittiönsä ja sänkynsä. Ja luteisiin en nyt edes jaksa mennä!
Jotain lisättävää?
New York on myös överikiva, kutkuttava kaupunki, jossa voi syödä joka päivä ulkona, käydä ilmaiseksi samoilla keikoilla kuin Flow'ssa ja löytää elämänsä tarkoituksen puolivahingossa.
Se on paikka, jossa voi ottaa hienoja maisemavalokuvia, rullailla oikeasti hyvillä pyöräkaistoilla ja jonne iskee – kaikesta huolimatta – tasaisin väliajoin ihan hölmö ikävä.
Jotain muuta, mitä?