Piha selvisi eilisestä myräkästä hyvin, vain myskimalvat eivät taida maasta enää nousta. Marjatkaan eivät olleet sateesta moksiskaan, vaan niistä tulee hyvä sato. Tänä vuonna olen päättänyt säilöä marjoja, sieniä ja omenia selvästi vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Ei ole mitään järkeä, että uuden sadon valmistuessa pitää urakalla sulatella edellisen kauden satoa. Punaherukkaa pakastan vispipuuroa ja mehukeittoa varten ja pikkusen teen mehua. Valko- ja mustaherukkaa ei riitä säilöttäväksi ja karviaisia meillä ei kannata pakastaa ollenkaan, koska ovat tuoreina hyviä, mutta pakastimesta niitä ei syö kukaan. Omia mansikoita pakastin vähän, mutten ostanut yhtään, niitäkin meillä kuluu melko vähän. Mustikkaa poimin jokusen litran, niitäkin riittää vielä vuosikertana keittoon ja piirakoihin, samoin uutta puolukkaa tuskin tarvitaan. Raparperisosetta pakastin muutaman purkin jugurttia maustamaan ja omenasosetta kuluu puuron kanssa, joten sitä pitää jonkun verran keitellä, kunhan tuosta kypsyvät. Vadelmaa meillä kuluisi vaikka kuinka paljon, se on selkeästi meidän perheen marjasuosikki. Jos olisi isompi piha, istuttaisin paljon vadelmaa. Uusia kantarelleja on jo pakastettu, vaikka niitäkin riittää vielä viimevuotisiakin. Pitääkin muistaa tehdä niistä viikonloppuna jotakin, kantarellirisotto on suurinpiirtein parasta, mitä tiedän.
