"Hangö, Hangö, Hangö, sol och sommarfröjd..."
Näin iloisesti lauletaan Georg Malmsténin kappaleessa Hangövalsen. Valitettavasti sitä aurinkoa ei juurikaan näkynyt viime viikolla Hangossa, mutta ilmeisesti olimme onnistuneet valitsemaan vain huonon päivän vierailulle. Mutta kesäriemua, sitä oli enemmän aistittavissa, vaikka taivas olikin täyttynyt pilviverhoista.
Kuten jo edellisessä kesäkaupunki-kirjoituksessani kerroinkin, Hanko kuuluu kyseisessä kategoriassa suosikkeihini. Pakkohan siellä on siis käydä joka kesä ja mieluiten useampia kertoja, kun kerta ajomatkakaan ei kestä kuin reilu puoli tuntia.
Viime viikon visiitillä matkapäiväksi valikoitui keskiviikko, koska silloin pääsi käymään myös iltatorilla. Hangon iltatorilla piipahtaminen on kuulunut perinteisiin kesätekemisiin; tosin viime ja toissa vuonna tori jäi kokonaan näkemättä. Siitäkin huolimatta, että se järjestetään viikoittain melkein koko kesän ajan. No mutta, tänä vuonna edelliskesien menetykset saatiin onneksi korjattua.
Iltatorin lisäksi oli tietysti kiva kuljeskella kaupungilla - ja pienen sadekuuron sattuessa pitää suojaa suurten puiden alla. Parhautta oli myös keskustan lähellä oleva ranta sekä tietenkin meri, joka tuntui näkyvän ympärillä lähes jatkuvasti. Jos ei ihan suoraan, niin ainakin se näytti vilkkuvan tiheästi puiden ja rakennusten välistä.
Olen jo monena vuotena Hangossa käydessäni miettinyt, että kaupungissa olisi joskus kiva viipyä kerralla vähän pidempäänkin ja vaikka yöpyä. Tuolloin eniten houkuttelisi majoituspaikka pitsihuvila-alueelta, kuten vaikkapa Villa Maijasta. Miksei tietenkin Hotel Regattakin tulisi kyseeseen keskustan ja meren tuntumassa (keltainen rakennus yllä) tai vanhaan poliisitaloon rakennettu, retrohenkinen Hotel B8. Kaikkein hulvattomin idea olisi kuitenkin oman kesä-asunnon hankkiminen Hangosta. Hyvä kohde olisi esimerkiksi nuo talot, jotka näkyvät yllä oikeinpuoleisessa kuvassa. Ne sijaitsevat aivan rannassa, joten niissä olisi hienot näkymät, ja parvekkeella pystyisi haistelemaan meren tuoksua. Valitettavasti sitä ylimääräistä rahaa ei kuitenkaan ole tarpeeksi riittävästi tähän hätään. Mutta. Ainahan sitä on kiva haaveilla.
Sitten sinne iltatorille. Kyseinen toritapahtuma järjestetään Itäsatamassa sopivan kävelymatkan päässä keskustasta. Vanhan tavaran sekä vanhojen Arabian astioiden ja suomalaisen lasin ystävänä minua kiinnostaa aina kierrellä katsomassa niiden myyjien kojut ja pöydät, joista kyseisiä tavaroita löytyy. Harmi vain, että hinnat ovat usein aika korkeita, mutta toisaalta sieltä saattaa löytää harvinaisempia esineitä ja todellisia helmiä. Toki tavaroiden ihailukin riittää yleensä, ettei niitä tarvitse välttämättä lähteä kotiin asti kanniskelemaan.
Tällä kertaa torilta ei löytynyt niinkään paljoa näitä minua kiinnostavia myyntipöytiä tai vaihtoehtoisesti antiikkimyyjien pakettiauton ja peräkärryjen avonaisia luukkuja. Aikaisempina vuosina tarjonta on ollut mielestäni parempi. Mutta voihan olla, että olin liikkeellä vain väärään aikaan. Kiva yllätys oli kuitenkin löytää eräs vintage tavaroita, vaatteita ja asusteita kauppaava myyjä (ylin kuva yläpuolella). Vaikutti siltä, että moni muukin tuntui olevan kiinnostunut. Sen verran ihmisiä näytti pyörivän myyntikatoksen alla.
Torihan ei olisi tori, jos siellä ei myytäisi myös perinteisiä torituotteita: kukkia, kalaa, perunoita, vihanneksia, marjoja... Omaan kassiin sujahti ainoastaan kesän viimeiset mansikat, jotka valitettavasti myös osoittautuivat todella kesän viimeisiksi - ainakin makunsa perusteella. Hieno ulkonäkö pääsi nyt kyllä pettämään; mansikat olivat nimittäin varsin mauttomia ja vetisiä. Pohjimmaiset myös aavistuksen homeisia. Olisi pitänyt jättää ostamatta.
Itäsatama toimii toripaikan lisäksi myös Hangon vierasvenesatamana. Hienoja veneitä siellä olikin, vaikka en niistä sen enempää ymmärrä.
Torikiertelyn jälkeen askel vei takaisin kohti keskustaa vanhojen puutalokortteleiden läpi. Niiden yläpuolelle kohottautuu vesitorni, joka näyttää muuten olevan kallellaan kuin Pisan torni tässä minun ottamassa kuvassa. Mutta uskoisin, että tuo Hangon torni on kuitenkin oikeasti vakaasti suorassa. Se toimii näköalatornina, ja sieltä levittäytyykin aikas hienot maisemat. Itse olen kerran käynyt niitä ihailemassa.
Eihän päiväretki kesäkaupunkiin olisi mitään ilman kahvi- tai jätskihetkeä. Tällä kertaa jäi kaffet nauttimatta, mutta pehmis maistui. Ruuasta puheen ollen Hankoon pitäisi joskus mennä myös syömään. Siellä kun on tiedetysti sangen hyvä ravintolavalikoima. Siinä myös yksi hyvä syy, miksi palata tuohon kaupunkiin. Mutta ennen sitä tulee varmasti käytyä toisessa meille perinteisessä Hangon kesäpaikassa, nimittäin Neljän Tuulen Tuvalla (viime vuoden visiitti kerrottuna täällä).
Näemme siis taas pian. Vielä kun kesää on jäljellä.
:)