Saippuakukka & väriminttu
Parissa päivässä pihaan ilmestyi viisi uutta kasvia, vaikka yhtään ei enää pitänyt tulla. Kaveri toi ensin pikkuruisen arovuokon ja tarhakalliokieloa, joita molempia olen hänen pihassaan ihastellut. Korkea kielo päätyi omenapuun alle ja arovuokko lammen rannalle. Vaihdokkeina annoin päivänliljoja ja verihanhikkia. Seuraavana päivänä samainen kaveri soitti, että voiko hän heittää meidän pihaan ylimääräistä jätti- ja tunturipoimulehteä. Arvatkaapa, pystyinkö kieltäytymään ilmaisista kotiinkuljetetuista taimista. No en todellakaan. Ja eilen sitten vielä vaihdoin Facebook-kirpparilla palapelin keltaisen vadelman taimeen. No, lohduttaudun sillä, että poimulehtien kukinnothan nyt ovat varsin vaatimattomia ja erilaisia lehtiperennoja kyllä joukkoon sopii. Ja tavallisia kieloja meillä on entuudestaan, samoin valko- ja kanadanvuokkoa, joten eihän nuokaan oikeastaan uusia lajeja ole :) Keltaiset vadelmat ovat hauska tuttavuus, toivottavasti saan ne pysymään hengissä helteistä huolimatta. Ikuistanpa tähän taimet kuvattuina, jotta muistaisin ensi vuonna niiden paikat, vaikkei niissä nyt mitään näkemisen arvoista olekaan. Ja jotta tällekin päivälle tulisi jotain kaunista, niin laitanpa alkuun kuvan ensimmäisistä ihanalta tuoksuvista saippuakukista. Ne ovat vähän jääneet värimintun jalkoihin ja ovat myös meidän pihan tulokkaita parin vuoden takaa, kuten nuo värimintutkin, jotka tosiaankin ovat kotiutuneet paremmin kuin hyvin.
Tarhakalliokielo
Tunturipoimulehti
Arovuokko
Jättipoimulehti
