Ennen vieraiden valtausta laitettiin meidän terassille kukkaloistoa yhden kauniiden perjantain kunniaksi. Mamma istui työnjohdon tehtävissä ja Siippa otti kantaa lähinnä siihen miten paljon multasäkissä kamaa vielä on. Daami itse veteli horsmaa toisensa perään purkkiin ja hikoili.
Haaveena oli saada kukkia mitkä kestävät kesän kuumuuden, eivät pistä pahakseen auringosta ja talvea vasten ovat joko tarpeeksi kauniita siirrettäväksi sisälle tai kestäviä pysymään ulkona tuulissa ja sateissa.
Hyötykäyttöä ajatellen meillä oli edellisessä residenssissä istutusallas pullollaan minttua, tomaattia, basilikaa ja tinjamia. Niitä hieman haikailtiin nytkin, mutta päädyttiin pimente pusikkoon jossa lupaava alku sadolle oli jo huomattavissa. Ehkä sekin, että sen verran oltiin myöhässä näissä horsma kekkereissä antoi rajansa mitä kaikkea enää on kasvua ajatellen ruukkuihin työnnellä. Puutarhapuodissa kertoivat, että salaatit sun muut voidaan hienosti kyllä kasvamaan laitella niissä pienissä aluissa, mutta ne sitten jäi kuitenkin kauppaan. Ehkä tässä vielä tahi jääkö ensi kesään, who knows.
Pöydät ja tuolit ovat hyvässä kuosissa, mutta pinnat pistettiin petsaten edellisenä päivänä. Koko parveke näytti niin uutuuden hohteiselta, että illalla oli ihana heittäytyä parvekkeen sohvalle ja vaan ihastella.
Kyllä maar kesä on sitä pienen ihmisen onnellisuuden aikaan vaan ja kukat tekee kesän osaltaan. Meillä ainakin terassi on nyt kaunis ja niinkin naurettavan vähällä ettei ole tosikaan. Muutama hassu ruukku, kirkuvan limet laarit ja pari kaunista kukkaa loistoineen ja meidän olkkarin jatke taputeltiin kasaan kerralla.