18-20.7.2014
Kirsikkapuut, pellot, päivänkakkarat, lämpöaalto, kaatosade ja ukkosmyräkkä. Nämä kaikki mahtuivat viikonloppuun, ulkona on niin ihanaa ja tuoksuvaa!
Minua muuten joskus ihmetyttää sellaiset talot, joiden pihalla on aina autiota. Aina. Sälekaihtimet on visusti suljettu, mutta silti talossa asuu väkeä. Ovat kotona. Hassua, etteivät halua mennä ulos. Tai ehkä niillä on mökki, jossa käyvät tiuhaan tahtiin, tai sitten niiden täytyy olla vamppyyreita.
Täällä päässä koti on täynnä kärpäsiä, sillä ovi käy tiuhaan ja ulkona ollaan iltamyöhään, niin parasta aikaa. Tyttö on keskittynyt lähinnä mansikoiden poimimiseen ja syömiseen, poju kiipeilee puissa minkä ehtii. Välillä keinuvat keskenään riippukeinussa ja taistelevat milloin mistäkin asiasta, huh. Minä pysyn mieluiten auringossa. Aina kun paistaa, olen kärppänä etsimässä aurinkotuolit. Välillä syödään jotain huikopalaa, laitetaan lapset nukkumaan ja jatketaan. Telkkua ei huvita edes avata. Kesällä elo tuntuu hippasen kevyemmältä.
Kesän jälkeen on kuitenkin aina yhtä ihanaa vastaanottaa syksy, kun sisälle on parempi palata. Sen aika ei kuitenkaan ole vielä piiiitkään aikaan.
Ihanaa ja tuoksuvaa viikkoa!