Kesän ensimmäiset mansikat omalta mansikkamaalta. Nakkena terassilla mansikoita rohmuava lapsi, joka lopulta vaan huuhtaistaan kahluualtaassa.
Kesän ensimmäiset kantarellit. Vaikka ne poimitaan takin huppuun ja sitten alkaa sataa kaatamalla ja pää kastuu läpimäräksi, kun huppua ei tietenkään raaski laittaa päähän. Mies, joka kokkaa paistettua siikaa, uusia perunoita ja kantarelli-kevätsipulipaistosta. Minä istun persaukseni päällä odottamassa.
Kaksi kesäpäivää aurinkoisessa Helsingissä maailman parhaan siskon kanssa. Ihanaa ruokaa, vähän kuoharia ja ostoksia.
Isovanhemmille hoitoon mennyt pikku apuri ja sitä kautta paikallisille festareille karanneet vanhemmat. Oi autuutta. Ylihintainen siideri, bajamajat ja paska musiikki ei ole koskaan tuntuneet näin hyvältä. Vaikka oli siellä Michael Monroe, joka ei koskaan petä. Seuraava päivä menee totaalisen toipuessa, mutta mitä väliä. Edellisestä festarimenosta on aikaa yli kaksi vuotta...