Pientä virkkauspäivitystä tähän väliin!
Virkkauskärpänen puraisi toukokuussa ja muutaman harjoituserän jälkeen aloin määrätietoisesti virkata isoäidin neliöitä. Ideana oli ensin virkata monivärinen peite, mutta pienen aprikoinnin jälkeen totesin yleisen värimaailmani olevan jo lähtötilanteessa sen verran laaja, että päätin lähteä etenemään neljän värin voimin. Oranssin, valkoisen, tummanharmaan ja mustan.
Alkumetrit sujuivat kovalla tahdilla, virkkasin noin viisi neliötä päivässä. Sitten tuli noin kuukauden mittainen suvantovaihe, jolloin langat ja koukku pyörivät nurkissa epämääräisenä suhmurana. Nyt kuitenkin kesän vauhdikkuuden hieman tasoituttua virkkaus on saanut jälleen tuulta purjeisiinsa! Esimerkiksi eilen neliöitä syntyi neljä ja yhteensä noita alkaa olla kasassa reilu parikymmentä. :-)
Tavoitteena on siis saada kasaan 12 x 9 neliötä käsittävä peite. Siis ainakin. Saa nähdä jatkuuko tuo tuosta samointein isommaksi vai jääkö urakka joksikin aikaa siihen. Pikkuhiljaa kun virkkailen, niin mielenkiinto hommaan pysyy yllä.
Mainitsin myös aiemmin aloittaneeni erästä projektia Virkkuri-kirjan ohjeiden mukaan. Vedin kyllä raivolla eteenpäin vastoinkäymisistä huolimatta ja riemuitsin, kun itse hoksasin ohjeet ja virkkaustavan. Mutta sitten homma eskaloitui, kun tajusin tehneeni lähtötilanteessa jonkin pienen virheen ja koko setti olisi pitänyt joka tapauksessa purkaa. Purin ja jätin jutun hautumaan joksikin aikaa. Eli panostan nyt täysillä tuohon mummoneliöpeitteeseen ja sitten vasta otan ohjelmistoon hieman haastavampaa settiä. :-)