Viime vuonna äitienpäivänä sain valita puutarhalta pihaamme pensasmustikoita. Pensasmustikoiden hankkiminen oli mieheni toive. Ison sadon toiveissa (yksi pensas voi tuottaa satoa jopa 4 litraa tai enemmän) ostimme kaksi jumbo pensasta, joiden toivoimme tuottavan satoa nopeammin.Ostamamme pensaat olivatkin viallisia yksilöitä, joten jouduimme vaihtamaan pensaat pienempiin. Aikamme jahkailtua päädyimme kahteen Aino nimiseen pensasmustikkaan. Jälkikäteen tajusimme lukea enemmän pensasmustikasta ja sen kasvutavoista - se tarvitseekin pölyttäjän! Ostimme pölyttäjiksi kaksi North Blue nimistä pensasmustikkaa, joiden kerrottiin olevan hyviä pölyttäjiä.
Kasvupaikka
North Blue menestyy kasvuvyöhykkeillä I-III (IV) ja Aino jopa vyöhykkeellä V. Ostohetkellä pensaat olivat n. 40 cm korkeita. North Bluen kasvukorkeus on 60 - 80 cm ja Ainon 80- 90 cm. Istutusväliksi suositellaan 100 cm. Talvesta ne selvisivät suhteellisen hyvin, mitä nyt pupsi oli niitä käynyt hieman syömässä ja keväällä taapero pyllähti yhden pensaan päälle. Mutta kaikki pensaat ovat hengissä ja voivat hyvin. Suosittelen suojaamaan pensaat verkolla talven ajaksi ja se ei ole pahitteeksi myös kesällä.
Pensasmustikat tarvitsevat aurinkoisen ja suojaisan sekä kosteahkon, mutta läpäisevän kasvupaikan. Maan tulisi olla hapan ja runsasravinteinen. Kasvukuoppa taisi olla 50 cm syvä ja aika leveä, johon laitettiin kasvualustaksi rodomultaa sekä hiekkaa. Pensaiden juurille laitettiin kuorikatetta, joka pitää hyvin kosteutta. Keväällä leikkaisin vaurioituneet ja tummuneet oksat pois sekä lannoitin rodolannoitteella. Olen oikeastaan yllättynyt siitä, että pensaat lähtivät huonon talven jälkeen kasvamaan. Pensasmustikka ei kaipaa juurikaan hoitoleikkausta - vain huonompien oksien poistamista tai vanhempien oksien karsimista 3-4 vuoden välein.
Pensasmustikan kukat ovat herkullisen isoja.
Marjat
Pensasmustikka kukkii keväällä ja kukat ovat herkullisen isoja. Marjat kypsyvät syksyllä (elokuu - syyskuu) ja saimmekin maistaa muutamia marjoja viime syksynä. Pensasmustikan marjat olivat mielettömän isoja. Suurimpien marjojen halkaisija taisi olla jopa 1cm. Marjat olivat maukkaita ja mustikkaisia. Niistä jäi vain puuttumaan sininen väri. Jälkikäteen saimme kuulla, että hyvän sadon tuottamiseksi ensimmäisenä vuotena olisi hyvä poistaa marjat kokonaan. Tämä jäi tietenkin tekemättä, mutta odotamme innolla saavamme isoja satoja. Tosin sadon saamiseen saattaa mennä useampi vuosi, koska tänä vuonna ei näytä tulevan satoa ollenkaan. Pari hassua marjaa on kadonnut parempiin suihin.
Pensasmustikat ovat hyviä antioksidanttien (fenolinen yhdiste) lähteitä ja niissä on todettu olevan hyviä terveysvaikutuksia. Fenoliyhdisteet muodostuvat kasveissa ja fenoliyhdisteryhmiä ovat flavonoidit, fenolihapot sekä tanniinit. Erilaisten fenoliyhdisteiden on todettu vaikuttavan muun muassa entsyymien toimintaan, ne hillitsevät allergia- ja tulehdusreaktioita, estävän veritulppia sekä vaikuttavat yleisesti suotuisasti immuunijärjestelmään. Tosin eri yhdisteet vaikuttavat ja imeytyvät erilailla, jolloin myös mahdolliset terveysvaikutukset ovat erilaisia. Itselleni oli uutta tietoa se, että mustikkaa syötettiin toisen maailmansodan aikana lentäjille hämäränäkökyvyn parantamiseksi ja että Bostonin yliopiston vanhuutta tutkivan laitoksen tekemien tutkimuksien mukaan puolikas kahvikupillinen mustikoita antaa saman määrän flavonoideja kuin viisi annosta sekavihanneksia. Mustikoita syömällä taitaa siis vanhuus pysyä loitolla! C-vitamiinia pensasmustikoissa (9,7-12,8 mg/100g) ei ole juurikaan verrattuna esim. tyrniin (165 mg/100g).
Pensasmustikoita voi käyttää samanlailla kuin metsämustikoita eikä niissä ole juurikaan eroja toisiinsa nähden (metsämustikka on hieman parempi kaikin puolin). Pensasmustikoiden säilyvyys on hieman parempi eivätkä ne homehdu kovin nopeasti. Itse toivon, että mustikoita saa napsia suoraan pensaasta tai laittaa vaikka kakun päälle koristeeksi. Kun satoa alkaa tulemaan yllin kyllin, aion kokeilla niiden kuivattamista, jolloin ne vievät vähemmän säilytystilaa pakastimesta. Millaistakohan hilloa pensasmustikasta saisi?
Isot raakileet saavat vielä odottaa kypsymistä.
Lähteet: Suomalainen taimi, Pensasmustikan bioaktiiviset yhdisteet, varastointikestävyys ja tuotteistaminen, Koetoiminta ja käytäntö,