Vihdoin on meidän kuukauden mittainen asuntoetsintä päättynyt ja olemme saaneet allekirjoittaa vuokrasopparit! Mikä onkaan parempi tapa juhlia yhtä kokonaista vuotta yhdessä, kuin startata päivä allekirjoittamalla ensimmäisen yhteisen kodin vuokrasoppari. Tuleekohan tästä sitten tapa, kahden vuoden jälkeen toisen kodin sopparit jne..? En tiedä, mutta nyt hihkun kuitenkin onnesta!
Välillä tulee mieleen Frendien Monican huudahdus kun Chandlerin kanssa oli tarkoitus muuttaa yhteen. I've never lived with a boy! En minäkään jos ei omaa veljeä lasketa, mutta voi sitä autuasta onnellisutta kun pääsemme saman katon alle ja mies ei olekaan enää pelkkä poikaystävä, enkä minäkään enää ole täysin vaimoke, vaan ihka oikea avovaimo! Näissä tunnelmissa on hyvä jatkaa jo alkanutta viikkoa!