Koti on tyhjä. Entinen koti.
Kun eilen siivosin näitä nurkkia, haikeana ajattelin, että viimeistä kertaa. Hassua. Ajattelin, että olihan tämä hyvä koti. Tämä oli myös meidän eka koti perheenä. Vajaa kaksi vuotta sitten lattialla lojui vauvan peitto ja helistin. Neljä vuotta sitten yhtenä iltana tuo koti oli täynnä rakkaita ystäviä. Vuosi sitten täytekakussa oli yksi kynttilä. Monta ihanaa muistoa niiden seinien sisällä. Nyt ne kulkee mukana sydämessä ja valokuvissa.
Kaiken tämän lisäksi ajattelin myös, että jos nyt muuttaisin tuohon asuntoon, ostaisin sinne aivan erilaiset huonekalut ja myöskin paljon pienemmät. Tyhjänä tuo tila näyttää isommalta ja sen hahmottaa paremmin, mikä sopii ja mikä ei. Ehkä uuteen kotiin en hanki yhtään mitään, ennen kuin näen sen tyhjänä. Millaiset kalusteet sinne sopii ja on järkevää hankkia. Valkoisen sohvan haluan, se on jo päätetty.
Tuo koti saa pian uudet asukkaat, avaimet on luovutettu. Nyt on aikaa paneutua raksaan. Pitäisi alkaa kysellä mm. Ikkunatarjouksia.
Palataan! <3