Fiilis kymmenen. Tulin just yliopistolta ruokakaupan kautta himaan, nyt kuuntelen vanhaa Ting Tingsiä ja työstän kuvassa näkyvää saatanallisen suurta kahviannosta. Mittasin Moccamasteriin neljä kupillista, ja ne mahtu kaikki tohon mukiin. Täytynee vetää pikku prodetankkaukset kun muki on tyhjä, ettei mee hukkaan haukkarigainssit sen nostamisesta. (Huono, tosi huono.)
Oon muuttanut nyt seuraavaan kohteeseen ja Rantakadun palatsi saanut uudet vuokralaisensa. Oon ehkä unohtanut kahtena peräkkäisenä päivänä selvittää isännöitsijältä onko siinä talossa kaapeli- vai antennitelkkari enkä siksi ehkä ole historian paras vuokraemäntä, mutta siitä ei kukaan voi mua syyttää ettenkö olisi jättänyt jääkaappiin kuohuviinipulloa. Uusi asunto on oikein mukava, ei vähiten siksi että jaan keittiön lemppari-Elenan kanssa. Ällömakeiden vartalotuoksujen ja silkkimekkojen kokoelmat olen saanut paikoilleen, joten katsoisin olevani täysin kotiutunut.
Nyt suon hetkeksi huomioni Vakuutussopimuslain pääkohdille siltä varalta että tieto ei imeydykään tyynyn alla olevasta kirjasta muistiin ennen ensi torstaita, sit vuorossa on iltavuoro. Soitellaan!
