Koskahan sitä oppisi silittämään? Aina järkyttävää nähdä kuvista lopputulos, joka on silitystilanteessa kuitenkin ollut mukamas ihan kelvollinen... No, oli miten oli, pöydällä on nyt oranssia siksakkia. Annon kappa, poistosta 3€. Melkoinen satsaus, siis.
Toinen viikonlopun satsaus tuli kylkiäisenä. Kahviahan ei eikkustanissa juo kuin joskus harvoin tänne eksyvät vieraat, iso osa vieraistakin on enemmänkin teeihmisiä. Kahvia piti joka tapauksessa hankkia, jotta saisi erinomaisen silmiähiveleviä keraamisia termosmukeja. Ensimmäisellä reissulla otin tuon valkoisen. Kiiltävä pinta ja muotoilukin erottuu paremmin. Kaverin hankittua mattamustan ja itsekin sitä kovasti harkinneena, päätin tehdä uuden reissun kahviostoksille. Kummassakin on valkoinen sisus ja musta silikonikansi. Onneksi äitienpäivä on jo viikon päästä, saan yhden paketin nopeasti pois kaapista tilaa viemästä...
Ainoa huono puoli on tuolla pohjassa. Tarra kertoo mukien kestävän vähän kaikkea mutta koneessa pestessä tuo pieni reikä imaisee mukin sisään yllättävän paljon vettä. Marakassiryhmään olisin ehkä päässyt mukeja tyhjentäessäni äsken, sopivalla rytmillä tyhjenevät melko mukavasti ja lopuksi liinan päälle kuivumaan.
Jo aiemmin saamassani keraamisessa mukissa tuo ongelma on ratkaistu fiksusti silikonitulpalla. Harmi, ettei noissa uusissakin ole tuota hoksattu. Jatkossa voi olla viisainta pestä mukit käsin.
