M on puheen saralla nyt siinä kultaisessa vaiheessa, että mä ja E ymmärretään paljonkin mitä se sanoo ja tarkottaa, mutta muut välttämättä ei. Sanat voi olla sinnepäin, lopputavuja tai jotain omaa keksintöä. Lähes päivittäin käytettynä ne kuitenkin on itellä ymmärryksessä (ja höpsispöpsisvanhemmilla osin jo myös käytössä. M esimerkiks sanoo kinkkua kuijaks [ilm. "kinkkua" --> lopputavuna "kua" --> monikossa tms "kuijaa". Niin, kuten sanoin, kaikki muut ei jostain syystä välttämättä heti ymmärrä näitä "sanoja"], ja nykyään meilläkin on puheessa aika usein kinkun sijaan kuija).
Aiemmin kirjotin, miten sängystä hoilotettiin kaikenlaista sekalaista ölinää nukahtamiseen asti. Nyt se on korvautunut "juttelulla", eli näillä M:n omilla sanoilla. Eilen illalla hihittelin pitkään oven takana kuuntelemassa, kun unilelun kanssa jutellessa kerrattiin päivän olennaisimpia asioita.
(Bloggarin huomautus, sanat käännetty M - Suomi.)
"Pallo! Pallooo! Oho, oijoi. Pallo, eeeei. Mitä? Chiliä? Jaajaa. Hyvää! Chiliä, polttaa polttaa. Palloooo... hei heii."
Ruuneperitär, sanokaa mun sanoneen.