Siitä on aikaa, kun olen viimeksi viettänyt vappua Rovaniemellä. Istunut sukat märkinä juhannuskallioilla tai viettänyt iltaa ystävien kanssa Valdemarin rannalle. Viina virtasi suonissa vapauden tavoin, eikä kukaan tuntenut omia rajoja. Aamulla ei aina saattanut muistaa mitä eilen tehtiin, mutta hauskaa meillä oli. Aina!
Tänä vuonna vappu on hyvinkin erilainen. Alunperin minun piti olla vappu töissä, mutta vihoitteleva polvi päätti, että nyt jäädään kotiin. Koska vaimo ei ole vappu-ihmisiä ja minä sairaslomalla haiemmi eilen hieman herkkuja täksi illaksi. Pyynikin munkit, irttarit, dipattavat ja valkoviini. Enää ei tarvitse, kun rauhoittua sohvalle vaimon kainaloon ja nauttia Hyviä ja huonoja uutisia. Tällaisista illoista minä tykkään, kun ei tarvitse tehdä tai ajatella mitään. Saa olla vaan.
