Minulle on iskenyt aivan armoton sisustus&siivouspuuska näin kevään ja pääsiäisen kunniaksi ja olen jotenkin onnistunut tartuttamaan osan tästä kuumeesta myös toiselle puoliskolleni - meillä on siis puuhailtu! Totesimme, että osasyy siihen, että meillä ei meinaa tavarat koskaan löytää paikoilleen, johtunee siitä, että tavaroille on hieman liian vähän paikkoja. Mikä logiikan riemuvoitto, I know. Noh, tuumasta toimeen totesimme ja huutaa pätkäytimme huutonetistä pari lipastoa lisää ja siirsimme ennen makuuhuoneessa asustelleen valkoisen lipaston keittiöön ja uudet vastaavasti makuuhuoneeseen. Johan pelittää! Olen täällä nyt eilisillasta asti kulkenut keittiön ja makuuhuoneen väliä ja availlut lipaston laatioita ja ihaillut niiden harmoonista järjestystä. Sielu lepää.
Siinä se keittiiön muuttanut nyt kököttää ja on ihanasti nielaissut sisäänsä jokanaisen tärkeimmät eli servetit, kynttilät ja keittiöpyyhkeet sekä muutamat muut ei niin olennaiset mutta paljon tilaa vievät asiat. Me likey like. Aika mukavasti istahti tuohon nurkkaan, vaikka ensin olin huolissani, että onko liian massiivinen. Ei kuulkaas ole, vaan aivan kuin tehty. Orkidea on lahja anoppilasta ja taulu on äidiltä "peritty", hän on aikoinaan kehystänyt Picasso-näyttelyn julisteen ja se on kulkenut mukana monessa perheemme kodissa ja nyt jo varmaan neljännessä omassa kodissani. Siinä on jotain veikeää ja kauniit sävyt.
Tajusin juuri, että koko asetelma on melkoinen keräilyerästö, sillä hedelmävati taas on saatu appiukolta ja Iittalan lasipallo on vuosikymmeniä vanha ja kuulunut edesmenneelle Mummilleni. Saimme sen kihlajaislahjaksi Papaltani viime kesänä. Pieni sievä kynttilänjalka on myös äidiltä! Sisustamisessa parasta onkin kerroksellisuus, vanhaa ja uutta sekaisin ja mielellään vain sellaisia tavaroita, joilla olisi jokin tarina. Meiltä löytyy paljon ikeaa, mutta myös itse tehtyä, roskalavalta löytynyttä ja muilta vanhana haalittua. "Kierrätys kunniaan" on sisustuksessa mottoni, ja yleensä yritän aina löytää huonekalut käytettyinä ennen kuin suuntaan kauppaan. Opiskeluaikoina tähän on pakottanut myös budjetti, mutta tapa on jäänyt.
Nyt lähden kaupungille juomaan hyvän kahvin, nauttimaan kesän ensimmäisen pallojäätelön ja etsimään parvekkeelle pari puuttuvaa asiaa. Olen niin innoissani meidän parvekkeesta! Minulla ei ole sellaista ennen ollut ja tunnen, kuinka pieni viherpeukalo heräilee sisälläni. Tästä tulee mahtava kesä!
Ihanaa pääsiäisen jatkoa ystäväiset!