Usein tulee ajatelleeksi, että Suomen luonnossa ei ole juurikaan mitään ihmeellistä, kun sitä vertaa vaikkapa Aasian luontoon. Ihmettelin taannoin kun radiossa kerrottiin ulkomaalaisten kuvailevan Suomen luontoa eksoottiseksi, mietin mitä eksoottista täällä muka on, mutta tavallaan onhan tämä aika eksoottinen maa, ei vain ehkä sillä mielikuvalla mikä sanasta eksotiikka ensin tulee mieleen.
Luonto on tullut lähemmäksi, nyt kun oma kroppakin on ollut aikamoisessa luonnon myllerryksessä. Laskettuun aikaan kun on enää 1kk, alkaa maailma avartumaan eri näkökulmista. Tykkään kävellä hiljaisuudessa ja katsella ympärille, mökin järvimaisemaa voi vain hiljaa tuijotella nauttien siitä, eikä ympärillee kaipaa juuri muuta. Kai tuo raskaus on tehnyt omat temppunsa, mutta Suomen kesässä sitä vaan on jotain, minusta tulee ihme fiilistelijä, harmi vaan ettei tuo tunne pysy koskaan kasassa koko vuotta. Syksy tulee (ei onneksi ihan vielä :) ) ja ilmat harmaantuu, kai siinäkin on oma viehätyksensä, mutta niin pitkälle en ole vielä päässyt, että nauttisin syksyn sateista ja kylmistä pimeistä illoista, ne vietän mielummin sitten kotona kynttilän valossa viltin alla.
Tässä antimia luonnosta, kävin keräämässä nämä äsken kun olin iltalenkillä koiran kanssa. Mitäs sitä leikkokukkia nyt ostamaan kun luonto tarjoaa tällä hetkellä niin paljon omasta puolestaan :)
Tämän sulostuttavan kimpun sain babyshower lahjaksi ystäviltäni.
