Meillä on ollut joulukranssi ovessa tähän päivään saakka. On kestänyt vähän turhankin hyvin ja hiukan on vaivannut mieltä viimeiset kaksi kuukautta joka kerta ovesta kulkiessa (samaan tapaan kuin ne jouluvalot rapunpielen tuijassa). Sunnuntaina kuskasin pojan lintujärvelle kuvaamaan ja käytin aikani rantapusikoissa rämpien ja poimin kaikenlaisia vastaantulevia oksia. Niistä sitten väsäsin hätäisesti pikakranssin ennen ruuanlaittoa. Ei nyt ehkä kaikkein trendikkäin, mutta itse tehty ja ehdottomasti huhtikuuhun sopivampi kuin edellinen. Eikös se pääsiäinenkin sieltä kohta jo tule, saa nähdä, ovatko pajunkissat silloin jo täydessä kukassa.
