Olen tainnut aiemminkin kertoa, että meidän taloyhtiössä asuu paljon vanhuksia. On ihan tavallista, että joku mummo tai pappa on ikkunassa tarkkailemassa naapureita, kun ajat autolla pihaan. Kuten myös on ihan normaalia, että joku papoista jää saunavuoron jälkeen rappukäytävään tiirailemaan naapureiden tekemisiä ulkona.
Taloyhtiömme papat pitävät juorukerhoja pihalla, tarkkailevat naapureita ja puuttuvat mitä pienimpiikin asioihin. Tähän kaikkeen on tottunut.
Toissapäivänä tuli sitten jonkinlainen raja vastaan. Olo oli kuin suoraa salkkareista. Nimittäin taloyhtiön puheenjohtaja pamautti yleisavaimilla meille (!).
Oli pesemässä vessassa pojan hampaita, kun kuulin että ulko-ovi aukesi ja joku raotti väliovea. Ajattelin, että ehkäpä mies on lähtenyt töistä aikaisin ja huikkasi vaan, että "mitä sä nyt jo kotona teet". Ei vastausta. Koira, joka oli juossut ovelle innokkaana vastaan, aloitti hirveän mekkalan. Väliovi sulkeutui välittömästi ja meikä tajusi, että o-ou se ei olekkaan mies joka siellä oven takana on.
Pieni paniikki. Koitin saada Nyytin pysymään vessassa, kun ryntäsin ovelle. Pimeässä rappukäytävässä seisoi pj aivan punaisena. Sopersi anteeksi pyyntöä. En saanut hämmästykseltäni edes vastattua mitään. Sitten pj alkoi höpöttää, että erehtyi rappukäytävästä pimeässä. Oli menossa avaamaan ovea ambulanssimiehille. Viereisessä rapussa on joku naapuri x ollut kaatuneena kaksi päivää.
Taisin sanoa vaan, että okei ja vedin oven kiinni. Sitten vasta tajusin mitä oli tapahtunut. Joku tuli meille omilla avaimilla. Mitä hittoa!?!
Kävin kurkkaamassa keittiönikkunasta ja tosiaan ambulanssi kaarsi pois pihastamme. En silti käsitä miksei pj voinut lukea vaikka ovessa olevaa nimeä ennen kuin avasi ovemme. Miten se erehtyi rappukäytävästä, onhan hän asunut näissä taloissa kymmeniä vuosia.
Mies oli aivan raivoissaan kuullessaan tämän. Hänellä ilmeisesti heräsi joku alkukantainen suojeluvaisto. Minun vaimoni ja lapseni siellä yksin kotona turvattomana, kun joku mies paukkaa sisälle.
Onhan se hyvä, että naapuri sai apua. Mutta ehkä niiden yleisavainten kanssa kannattaisi olla hieman tarkempi. Jäin myös pohtimaan mitä olisi tapahtunut, jos olisin vaikka ollut nukuttamassa poikaa. Olisin kuitannut koiran metelöinnin varmaan a) posti tuli b) mies tuli aikaisemmin kotiin, enkä olisi mennyt edes katsomaan. Tai jos olisin ollut suihkussa, tai jos emme olisi olleet kotona, tai jos....
Tämä myös vahvisti päätöstäni siitä, että vaikka tulevaisuudessa kodistamme saattaa löytyä seurakoira jos toinenkin, on talossa aina paikka heelerille, joka saa hoitaa noi vartioimistehtävät. Vaikka kuinka tuo vahtihaukku välillä ottaa päähän, niin nähtävästi siitä on myös ihan aidosti hyötyä.