Heips,
Hyvällä mielellä ollaan herätty tähänkin päivään. Jee! Vielä eilistä postausta vähän avatakseni, niin kummasti myös erilaisten tunnetilojen kirjoittaminen helpottaa monesti ahdistunutta mielentilaa. Sekä asioista puhuminen jonkun kanssa - vaikka kaukaisen ystävän tai sen asianomaisen kanssa, tässä mun tapauksessa miehen kanssa. Kun eilen sanoin, että haluaisin joskus kokeilla elämää miehenä, pitää se edelleen paikkaansa. Vaikka useasti kiroan miesten yksinkertaisuuden sinne jonnekkin syvimpään, välillä kuitenkin kaipaan omiin toimintatapoihin ja ajatusmaailmaan samaa yksinkertaisuutta.
Mutta, ei tästä asiasta enää sen enempää. Nyt on kaikinpuolin ihan hyvä olla, vaikka ne parit hankinnat vauvalle onkin vielä tekemättä. :)
Muistatteko kun kerroin teille mun keväisestä pesänrakennusvietistä ja siitä, että yläkertakin oli saanut uutta ilmettä. Tai " uutta ja uutta ", jos uudeksi lasketaan tavaroiden siirtäminen paikasta a paikkaan b. Ainakin järjestystä vaihtamalla kotiin saa uutta ilmettä ja yksi niistä suurimmista sisustuksellisista murheenkryyneistä on meidän yläkerran pieni aula. Sen suhteen olen jo tehnyt jotain pientä, mistä kerron teille myöhemmin kunhan saan yleisilmeen sellaiseksi, että se miellyttää tarpeeksi omaa silmääni.
Aulan uuden ilmeen vuoksi, lastenhuone ( ehkä nyt jo on korkea aika sanoa pojan huonetta lastenhuoneeksi, hehe ) sai lisää säilytystilaa aulassa olleesta pienestä ns. senkistä.
Kun senkki oli vielä aulassa, se kätki sisäänsä mm. mun askartelutarvikkeita ja kamalan ison johtomokkulasotkun. Samalla se toimi istumapaikkana ja joskus saunan jälkeen siihen olikin kiva istahtaa hetkeksi. Siinä on myös ollut päällä milloin tyynyjä, lampaantaljaa ja mun itse tuunaamani vanhat ikkunat. Suoraansanottuna en ole oikeastaan koskaan pitänyt tästä senkistä sen kummemmin, mutta kun miehen kanssa asuttiin vielä kaksin pienessä kaksiossa, oli tämä senkki todella hyvä säilytysratkaisu meidän pieneen vessaan, missä ei esim. ollut ollenkaan allaskaappia. Muuton myötä se tietenkin tuli mukana ja ei ole löytänyt oikein paikkaansa - eikä se oikein edes sovi meidän nykyiseen sisustukseenkaan.
Mutta, nyt se kuitenkin pääsi pois aulasta ja meni pojan huoneeseen. Se ei oikein mahdu sinnekkään kunnolla ison valkoisen pöydän takia, mutta minkäs teet, kolmiossa kun on vaan rajoitettu määrä neliöitä. Toisaalta senkki on kuitenkin huoneessa ihan hyvä, sillä nyt olen saanut kirjat kätkettyä pois pojan silmistä ja toivon, että ne pysyvät edes hetken aikaa ehjinä. 
Senkin päälle on saanut laitettua myös lelukorit, jotka ennen lojui lattialla. Mielessä kävi myös jos olisin teettänyt jonkinlaisen pehmusteen kivalla kankaalla tähän päälle ( senkissä siis alunperin oli vaahtomuovipehmuste, mutta heitettiin se aikoja sitten menemään.. ) samalla siinä voisi pitää hauskoja tyynyjä ja enemmän pehmoleluja, joita meillä on kaapit täynnä!
Haluaisin myös maalata korit jollain ihanalla uudella värillä - keltaisella? Tai ainakin värjätä korien kangassuojat muuksi kuin valkoisiksi.
Hhhmm.. ei muuta kuin mietintämyssy päähän ja miettimään. :)