Meillä oli viimeviikolla multasormiprojekti. Tänä vuonna pääsiäinen on niin myöhään, että harjoitukset suoritettiin herneillä.
Asianmukainen varustus tietenkin - essu on must! Essu on muuten tytön tädin tekemä, vanhoista verhoista. Ekohaastekelpoinen ja mielettömän hieno!
Edeltävänä päivänä herneet laitettiin likoamaan. Itävät siten nopeampaa - tieto joka perustuu omiin havaintoihin, en ole varmistanut Martoilta.
Uups! Ohje ei löytynyt hernepussista, mutta vuosikerrasta oli kyse. Onneksi multa ei niin välitä siitä mitä vuosikertaa sinne työntää. Mä käyn kyllä kuivakaapin sisällön säännöllisesti läpi, mutta...
Bonsaipuun ruukut saavat taas uuden elämän. Herneet ovat helppohoitoisempia. Sinne vaan, sikin sokin. Ehkä vähän liikaakin.
Päätimme istuttaa herneitä myös vaasiin. Epätavallinen kasvualusta, mutta näyttää toimivan. Kaikin puolin - herneenversot saavat kasvaa rauhassa.
Hernemaan vihollinen nro 1. Päivällä tottelevainen, mutta yön pimeinä tunteina tuhoja tekevä. Löytää istutukset kaikista piilopaikoista.
Viikonloppuna saadaan varmasti leivän päälle jo tuoreita herneenversoja. Nam! Hyvää, ja helppoa ja projekti oli noh, vähän sotkuinen, mutta mieluinen.
Ps. Sain viimevuonna äitienpäivälahjaksi itse kasvatetut herneenversot ruukussa, johon oli askarreltu hieno paperinen ruukunsuojus. Tarhassa askartelivat ja kasvattivat. Vinks vaan, äidit ja mummot arvostavat pienten kätösten itse tekemiä paketteja (niiden isien ostamien lisäksi, tietenkin). Ole ajoissa liikenteessä, verso ei kasva ihan yhdessä yössä. Toki ylläriversion saa tehtyä edeltävänäkin iltana.