Silloin muinoin, kun blogien lukeminen tuli elämääni, muistan kuinka monessa esiteltiin laukkujen sisältöä. Ja monessa blogissa sitä lukijat jopa toivoivat. Hetkeen en ole tällaisiin postauksiin törmännyt, mikä saattaa johtua lukulistallani tapahtuneesta muutoksesta, jossa sisustusblogit ovat vallanneet alaa tyyliblogeilta. Itselläni käyttölaukut vaihtuvat usein ja vaihdokset jättävät veskat yleensä siivottomaan kuntoon, epämääräinen roju jää pohjalle pyörimään taas siksi aikaa, kunnes otan laukun jälleen unholasta käyttöön. Ihan mielenkiinnosta siis kurkkasin nyt vaaleanpunaisen Kånkenini sisään "sillä silmällä".
Ja todentotta, kyllähän sieltä sitä epämääräisyyttäkin löytyi. Jostain kumman syystä en kuitenkaan katsonut tarpeelliseksi kuvata niitä käyttämättömiä kurtistuneita nenäliinoja (joita totta kai pitää aina ottaa mukaan kasapäin jos akuutti nuha yllättää) tai kuitteja, joissa on todennäköisesti joskus lukenut "pakastevihannekset 0,41€". Kuitenkin jotain käytönnöllistäkin löytyi. Ensimmäisenä Marimekon pussukka, joka kilisi lupaavasti. Sisältä löytyi kuitenkin vain väärää valuuttaa ja sitäkin minimalistisesti (= Englannin reissujen jämäpussi eli yksi- ja kaksisenttisiä ehkä punnan parin edestä). Kortinlukijaa pidän yleensä mukana kaiken varalta. Muutama "kadonnut" huulipuna löytyi myös, vielä kun sen yhden lempparin jostain syövereistä löytäisi.. Kynää ja jonkin sortin vihkoa/luonnoskirjaa olen nyt oppinut pitämään mukanani, ettei sitten tarvitse kirota kun ei enää muista niitä kaikkia kuningasideoita jälkeenpäin. Aurinkolasit ja peili, huonolla kelillä pidän yleensä myös ripsiväriä mukana. Käsirasvaa tarvitsee aina tai jos ei itse tarvitse, niin vähintäänkin joku muu tarvitsee.
Kånken on kyllä maailman paras reppu, ihan arkikäytössä mutta myös matkoilla. Vetää älyttömän määrän tavaraa sisäänsä. Ja tämä on positiivista lähinnä matkustusolosuhteissa. Arkena harvoin tavaraa tarvitsee monien kilojen edestä, paitsi kaiken varalta.