Käyn koulua Helsingissä ja hyvä ystäväni asui muutaman vuoden kyseisessä kaupungissa. Kulkemiseen menee päivässä aikaa noin kaksi ja puoli tuntia, ja monet kyselevät ja ihmettelevät, että miksi ihmeessä en muuta lähemmäs.
No, ensimmäinen syy on se, että opiskelijakämppiin ei saa ottaa koiraa. Toinen on se, että minulla on kaikki täällä - perhe, ystävät, työpaikka. Kolmas on se, että vihaan Helsinkiä. En ymmärrä miten joku varte vasten haluaa asua Helsingissä. Eikö se ole kauheaa? Autoja, liikennettä, muita ihmisiä? Ollaan trendikkäitä, kuljetaan julkisilla kulkuneuvoilla...
Viihdyn kotona. Kotikaupungissani. Monet mollaavat sitä - liian pieni, liian kuollut, tylsä nukkumalähiö pääkaupunkiseudun kupeessa.
Jaa. Minä pidän siitä. Pidän siitä, että voin kävellä kymmenessä minuutissa keskustan läpi. Siitä, että voin ajaa töihin pysähtymättä yksiinkään valoihin. Jopa perjantai-iltana voin ajaa keskustassa näkemättä kuin pari ihmistä. Lähimpään kauppaan kävelee puolessa tunnissa - jos haluaa käydä kaupassa iltayhdeksän jälkeen täytyy uhrata hieman enemmän aikaa. Pidän jopa DDR-henkisistä betoniblokeista jotka saartavat keskustan. Osassa kaupunkia katuvalot sammuvat yhdeltätoista, toisaalla vasta aamuyöllä. Ja tietysti pidän harjusta, mäntymetsistä ja puiden takaa pilkottavasta sinisestä järvestä. Pähkinäpuulehdoista.