Aamubussi 07:00 Ateenaan ja auringonnousu helmikuisella Joonianmerellä. Saarella oli riitettä maassa kun lähdin viileän aamun selkään.
Sen jälkeen on painanut pienoinen matkaväsymys. On myös outoa ja vähän haikeaakin, että kissoja on vastassa nyt vain kaksi. Koti tuntuu vajaalta, ja niin mukavaa ja eksoottista kun parin kuukauden reissun jälkeen onkin olla himassa, jotakin puuttuu. En usko että se tunne menee koskaan täysin pois. Ikävän kanssa pitää vain yrittää elää. Lemmikin poismeno on ollut kyllä tämän elämän tähänastisesti kovin juttu.
Nyt reissu jatkuu kuitenkin kotimaassa ja suuntaan työn merkeissä loppuviikosta Tampereen elokuvajuhlille. Luvassa ammattilaistilaisuuksia, hotellielämää ja paljon, paljon elokuvia. Tule tervehtimään jos satut olemaan kulmilla!
/ back to finland. These last days after my arrival i have been really busy & a little exhausted. The trip home exceeded all my personal records - i took the earliest possible bus to athens at dawn after a taxi drive with my favorite chauffeur from the mountains and arrived in the wee hours of the (next) morning to helsinki airport. After the taxi, 2 busses and 2 planes there was still more than an hour's drive home in the pitch dark, empty roads at night. What a journey. Man, sometimes i really wish i would still be living in my native hometown, the capital.
However - time to go again. Now off to Tampere FilmFestival!