Meillä on ihan juuri käsillä hetki, jolloin vauvasta kehkeytyy taapero. Tämä tarkoittaa myös sitä, että turvakaukalo on mennyttä elämää ja edessä on turvaistuimen hankinta...
Minä en halua mitään mustaa, harmaata, sinistä, masentavaa, kuolettavan tylsää istuinta. Vaikka se olisi kuinka voittanut tuhansia törmäys, pomppaus, tömähdys, pilipalitestejä. Minusta vain on niin masentavaa istua autoon, jossa on takapenkillä tylsän värinen turvaistuin, joka on yleensä aina yltäpäältä kurassa, räässä ja kuivuneessa ruoassa. Huoh!
Tokihan turvallisuus on tärkeää, tärkeintä, istuinta hankittaessa. En vain voi uskoa, että turvallisen täytyisi samalla myös tarkoittaa masennuslääkitystä äidille. Haluaisin pirpulaiselle siis pirteän, värkkään, iloisen, käytännöllisen ja TURVALLISEN turvaistuimen.
Eilen ryhdyin googlailemaan mahdollisia vaihtoehtoja... En todellakaan tunnustaudu miksikään merkkimammaksi, mutta pakko nyt tässä myöntää, että yksi merkki on valloittanut sydämeni jo vaunuhankinnoista lähtien, sellainen kuin Cosatto.
Cosatton vaunut, rattaat ja matkarattaat ovat ihan omaa luokkaansa ulkonäön suhteen, etenkin matkarattaat. Ne ovat värikkäitä ja leikkisiä. Ei todellakaan sitä musta-harmaa-ruskea-beige massaa. Minä niii-iin tykkään niistä kuoseista ja väreistä.
No, eilen googlaillessani niitä istuimia, riemukseni huomasin, että hobby hall on ryhtynyt myymään cosatton istuimia. Ja katsokaa mitä löysin!!
Ooh!! Tästä löytyy kaikki kallistusmahdollisuudet ja dingelidängelitkin vielä. Tosin tajusin juuri, että eilen tuon hinta oli 40 euroa halvempi kuin tänään... Nyt se näkyy maksavan 399 euroa.
Tässä vähän erilaisilla vöillä varustettu, hiukan halvempi tuoli. Hinta 329.
Minä olisin ollut valmis tilaamaan jomman kumman näistä jo siltä samalta istumalta, mutta rakas aviomieheni ei todellakaan ollut. Hänen mielestään nuo eivät edes ole hienoja, ja muutenkin jostakin ulkonäöstä on ihan typerää maksaa... PÖH! Hän haluaa myös vertailla eri merkkejä keskenään. PÖH, PÖH!
"OOH, tässä se Saanan istuin on! Heti löytyi. Tilataanko tämä? Kato miten ihana!" minä hehuttelin.
"Tuoko hieno?! No, ei kyllä minusta mitenkään kummonen. Miten se on pärjännyt turvallisuusvertailuissa?" Jykä pohtii.
"Vertailuissa?? No, eihän se nyt ole mihinkään vertailuihin vielä ehtiny, ku on just tullu markkinoille. Ihan uus malli."
"Minä kyllä haluan vähän vertailla eri vaihtoehtoja ja selvittää niitä turvallisuusasioita. Ei sitä nyt noista kankaista ruveta melkein neljääsataa maksamaan," Jykä vastaa ja ryhtyy selailemaan lastentarvikeliikkeiden sivuja.
"Täällä on esimerkiksi samoilla ominaisuuksilla tämmöinen ja tämmöinen, blaa blaa blaa..." Jykä jatkaa. Mulla valuu sanat ulos korvista kuin vesi hanhen selästä. MINÄ HALUAN TOISEN NOISTA JA PISTE!!
"Jos me nyt kuitenki etitään tuommoista tuolia, niin miks se ei voi olla jompi kumpi noista? En halua mittään kuolettavan tylsää penkkiä, en halua, en halua," minä jankutan.
Poljinkohan jo jalkaani maahan? Toivottavasti en polkenut.
Jos minä olen jääräpäinen, niin kyllä on Jykäkin. Penkkiä ei tilattu. Ihan ensimmäiseksi me käymme kyselemässä eri liikkeistä kaikki mahdolliset turvallisuus- ja käyttöominaisuusjutut, ja Saana myös koeistutetaan erilaisiin malleihin. Sen jälkeen teemme päätöksen tuolin suhteen, ulkonäkö tulee vasta sitten joskus viimeisenä jos ollenkaan, nyyh.
Niin, ja nyt tuo tuoli on 40 euroa kalliimpi kuin eilen... Olisi vaan pitänyt tilata se eilen. Oishan sen voinut sitten palauttaa, jos se olisi ollut huono.