Varaslähtö kevääseen.
Vietimme P:n kanssa koko päivän no mitenkäs muuten kuin siivoten! Kaikki rojunurkat on koluttu ja hyllyt siivottu sinne kuulumattomista tavaroista. M veti sellaiset kevyet neljän tunnin päikkärit pihalla, joten hyvin oli aikaa raivata kaatopaikkaa. Fuck sitä kaiken roinan määrää!
Sain ikuisuudelta kestäneen ajan jälkeen jopa vaatteeni ihan kaappiin asti. Menipä siitä pussillinen vaatekeräykseenkin (saa nähdä kauan keikkuvat pussissa eteisessä kun kukaan ei ikinä muista niitä viedä) joillekin tarvitseville. Mikähän siinäkin on kun on vaatteita joita ei ole käyttänyt moneen aikaan, mutta silti niitä ei vain jostain käsittämättömästä syystä voi heittää pois? Sinne kaapin perukoille ne vain menevät taas seuraavaa päivitystä odottamaan. Sitä ennen niihin tuskin kosketaankaan. Onko se vain minun ongelmani vai voikohan joku samaistua.
Siivouspäivä-look. Punapää, pyykit ja ekat vaatteet päällä mitkä sattuivat eteen.
Enyway. P siivosi kunniallisella innokkuudella kellarikerroksen kokonaisuudessaan, hatunnosto. Kun kävin tsekkaamassa niin alakertahan oli niin siistinä. Sauna, suihkutila, takkahuone ja kodinhoitohuone olivat kuin ihan eri paikkoja joissa aikaisemmin olin käynyt. Niin ja kuten tässä vaiheessa viimeistään huomaa niin ehkä muuton jäliltä on kaikki jäänyt enemmän tai vähemmän rempalleen. Ollaan pikkuisen sillai chillailevaa sorttia ja asiat etenevät hitain ottein.
Itse sain vaaterumban lisäksi järjestettyä olohuonetta, ruokailuhuonetta ja makuuhuonettamme. Makuuhuoneemme, joka myös kaatopaikkana tunnetaan on nyt suhteellisen siisti, joskin kolkko. Epämääräiset säkit, jotka olivat pullollaan tavaraa jos jonkin moista ovat nyt purettuina paikoilleen väliaikaiseen piiloon. Parempi sekin, kuin ne roinakasat huoneen nurkissa.
Kevään innoittama pöytäliina valinta + Thaimaasta saatu tuliaiskynttilä. Bongaa jarrusukat!
Järjestelin myös olohuoneen nurkkaan pienen alueen itselleni ja M:lle..
M&Mama nurkkaus. Huomaa käsitykseni järjestelemisestä.
Pieni osa M:n leluista ja loput odottelevat yläkerrassa lopullisia paikkojaan.
Pöydällä pitäisi olla vain tuo mummin vanha lady, kone ja valokuva. Kummasti siihen on "ilmestynyt" muutakin.
Ruokailuhuone jostakin selittämättömästä syystä sai ripauksen pinkkiä. Ja kyllä! Meillä on edelleen kyntteliköt ikkunoissa.
Huomisen projektina olisi laitella makuuhuoneeseen tirrille varattuun syvennykseen neidin taulut (lojuvat tällä hetkellä pirkkakassin pohjalla) ja lelut järjestykseen. Jospa se makuuhuone siitä sitten alkaa pikkuhiljaa kohentua.
Siisteys kyllä nostaa kovasti mielialaa. Sisustajaa minusta ei tule, mutta kaikki on sentään jonkinlaisessa järjestyksessä. En tykkää kierrellä huonekalukaupoissa, enkä osaa laittaa tavaroita hienosti hyllyyn. Vaikka todella tykkään katsella ja ihastella kun muut oikeasti osaa blogeissa ja lehdissä.
Kaikki meidän huonekalut ovat käytettyjä. Mitään ei olla ostettu uutena. Kaikki on jonkun vanhaa ja eriparia. Se ei tosin haittaa minua ollenkaan. Pääasia että on ylipäätään huonekaluja! Ja kyllä tämä siltikin näyttää ihan meiltä. Ei pahemmin mietitä mitä joku muu ajattelee meidän huonekaluista. Ei kai kaikilla pidä olla divaania, taulutelkkaria ja uudenkarheaa kotiteatterisarjaa? Onnen tekee ihmiset, eikä heitä ympäröivät tavarat.
Ja eksyimpä nähtävästi kevätsiivouksesta ihmisen onneen.. palatakseni aiheeseen lisään vielä, että pikku neitikin osallistui osaltaan koitokseen. Juuri ryömimään oppinut neitimme pesi lattioita kunnioittavasti kuolallaan painaessaan menemään pitkin lattioita. Tosin luulen, että lattiat on huomenna pestävä ihan perinteisin keinoin tämän etanan jäljiltä.
No ehti se etana leikkiäkin.
P kävi röhnöttämään illan päätteeksi miehekkäästi nojatuoliin..
...jalat pöydällä.
Oletteko jo aloitelleet kevätsiivousta? :) Vai odotteletteko lumien sulamiseen saakka?