Nyt kun olen jäänyt kotihoidontuella hoitamaan tytärtämme, perheemme tulot ovat luonnollisesti tipahtaneet hurjasti. Itse olen aina ollut melko huono talousasioissa. Sanotaanpa vaikka näin, että kaikki mitä on tullut on myös mennyt. En ole koskaan esimerkiksi säästänyt mihinkään, minulla ei ole mitään "pahan päivän varalle"-tiliä.
Toki sen verran älliä minullakin on, että en elä yli varojeni. Jos olen joskus joutunut käyttämään vaikkapa luottokorttiani, olen kyllä huolehtinut, että velka pitää myös maksaa takaisin, eikä korttia vingutella lisää ennen sitä.
En ole suuripalkkaisessa ammatissa, mutta tienaamme mieheni kanssa sen verran sopivasti, että asumme ihan mukavasti, meillä on auto, lapsemme voivat harrastaa, itsekin pystymme jonkin verran omiin harrastuksiimme satamaan ja matkustelemaankin olemme päässeet. Huh, nyt kun näen kaiken tuon kirjoitettuna, ihmettelen, että mitä hittoa minä aina vingun muka rahan vähyyttä? Kiittämätön moukka!
No nyt tuohon rahan tupeltamiseen on (väliaikaisesti ainakin) tulossa muutos, koska sitä rahaa ei oikeasti ole samoja määriä kuin ennen.
Mistä kaikesta oikein voi säästää?
Siinäpä vasta kinkkinen kysymys meikäläiselle pohdittavaksi...
Juuri eräänä päivänä vinguin Jykälle, kuinka minulla tekee mieli sushia ja haluaisin meidän menevän sushilounaalle ravintolaan. Jykä hiljensi vinkumiseni välittömästi sanomalla, että meillä on jääkaappi täynnä ruokaa, eikä tässä vaiheessa kuukautta ole varaa mässäillä sushilounaita ravintolassa. Höh, minä ajattelin, eihän se muutama kymppi nyt meitä vararikkoon vie...
Niinpä niin. Tuossahan se minun ongelmani taitaa juuri olla. En vain jotenkaan tajua, että pienistä puroista syntyy iso meri ja niin poispäin. Säästämisessä, niinkuin monessa muussakin asiassa, kaikki alkaa oman ajattelutavan muutoksesta. Minun on nyt opeteltava ajattelemaan asioista uudella tavalla ja lopetettava eurojen kylväminen sinnetänne.
Hui, tästä se alkaa, uuden opettelu. Pitäkää peukkuja! Onneksi minulla on tuo ihana keikkaduuni, niin eiköhän me sinne sushillekin joku päivä vielä päästä. Kärsivällisyyttä tämä kyllä vaatii. Just sitä, mitä minulla ei hirveästi ole.
Jos sinulla muuten on joku kiva arjen säöstövinkki, otan sen mielelläni vastaan.